sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Espanjanvesikoira harrastuskaverina

Monet ovat kysyneet kuinka olen päätynyt tähän rotuun..? "Olet harrastusaktiivi, olet kilpailuviettinen.. miksi siis espanjanvesikoira eikä esim. bortsu taikka belggari?"
Niin, miksi olen halunnut espanjanvesikoiran, joka ei ole niin tunnettu harrastuskoira kuin vaikka edellä mainitut?

Hain aikoinani monipuolista harrastuskaveria, koiraa jossa olisi haasteita, olisi kompaktin kokoinen ja sopisi muutenkin koko perheemme kaveriksi. 

Ja sittenhän sitä plärättiin rotuja lävitse. 

PK-puoli oli minulle edellisen koiran kautta tuttua, joten yksi kriteeri oli myös se että rodun pitää omata pk oikeudet. Sillä jo saikin rajattua mukavasti rotuja pois. 
Loppumetreille karsiutui muutamia rotuja perinteisemmistä pk-roduista muutamiin sellaisiin rotuihin joita en ollut itse koskaan edes harrastuspiireissä tavannut. Rotuja karsiessani luin erilaisia foorumeita ja sivuja lävitte ja kiinnitin huomiotani erityisesti luonteisiin ja terveystilanteeseen. Lisäksi rodun alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut minulle aina tärkeä.

Sitten pikkuhiljaa katse alkoi kääntyä minulle ennestään outoon rotuun - Espanjanvesikoira.
Sillä oli pk-oikeudet, se oli kompaktin kokoinen (no, ihan alarajoilla mun makuun), terveys moniin muihin pk-rotuihin verrattuna parempi, luonne - oikein sopiva (jonkin verran esiintyvää arkuutta lukuunottamatta), taustat - TYÖKOIRA. Jes!! Siinä se olisi. 
Koira jolla olisi kyltymätön halu tehdä töitä eri harrastusten parissa!!

Eli kaikki haluamani ominaisuudet paikallaan... paitsi.. ulkonäkö. Voi kauhea mitä nyöriturkkeja. Ei todellakaan mitään "oikean" koiran näköisiä.. ;)
No onneksi huomasin että koiran karvan voi pitää lyhyenä niin halutessaan ja silloinhan ne jopa näyttää koiralta.. 
Ja sitä paitsi, ulkonäkö oli kriteereissäni viimeisempiä, joten olkoon.



Niin. Tuosta kaikesta on aikaa jo 4-5 vuotta. Ja mitä on tapahtunut. Kotonani asustaa kaksi ihanaa uros perroa. Niiiin erilaisia luonteeltaan ja ulkonäöltään mutta molemilta löytyy se tärkein, työkoiran into tehdä asioita. <3 
Harrastan niiden kanssa pelastuskoiralajeja (haku, jälki, raunio), tokoa, mejää ja agilityä. Vanhemman kanssa ollaan kisattu tokossa ja mejässä. Ensi vuodelle mukaan tulee myös peko ja agi. 
Nuorempi tulee kovaa perässä ja ensi vuoden suunnitelmissa on startata sen kanssa tokossa ja mejässä sekä suorittaa bh.
Lisäksi itseni on tullut aktivoiduttua useamman koirayhdistyksen piirissä.

Ja täytyy myöntä että tässä vuosien varrella olen pikkuhiljaa oppinut pitämään myös näistä otuksista pitemmässä karvassa. No kohtuus kuitenkin kaikessa, 5 cm on ihan maksimi.. ;)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti