Rommi mejä-kokeessa, Vilkku agilitykisoissa

Tälle lauantaille siis tuli päällekkäin Vilkun agilityksat ja Rommin mejä-koe. Onneksi Riika-Maaria lupautui Vilkun ohjaksiin, joten itse pääsin sitten Rommin hihnan perään.

 
Vilkku agility Seinäjoki: HYL, 5, HYL (tuomariharjoittelija Timo Teileri)

Riikkis ehti Vilkun kanssa harjoitella vain pariin otteeseen, joten ihan helppo nakki ei ollut ohjastajalle kyseessä sillä taitaa Vilkku olla kuitenkin vähän erilainen ohjattava kuin Dama. :)
Mutta siis loistavasti meni parivaljakon yhteistyö! Hyppäriltä ensin hyl ilmeisesti aika hilkulla nollaa. Agilityradalta sitten 5 ja kolmas sija!! Vilkun ensimmäinen agilitypokaali tuli siis pokattua :) Onhan se jo hurjat 5 rataa mennytkin :D

Itse ehdin näkemään viimeisen agilityradan, jonka aloitus oli loistava mutta yllättäin Vilkku otti keppien jälkeen putken joka oli kepeiltä suoraa edessä. Siitä siis hylly. Mutta agilityradoilla kontaktit meni hienosti ja samoin kepit. :)
Kiitos, Kiitos, Kiitos Riikkis :)

 
Rommi MEJÄ Ilmajoki: AVO1 pist. 42/50 (tuomari Jarmo Nummijärvi)

Rommin kanssa sain siis keskittyä mejä-kokeeseen. Koe pidettiin täällä Ilmajoella ja se oli Ilmajoen Metsästysseuran mäyräkoirajaoston järjestämä.
Laukauksen sieto meni hyvin läpi. Rommi ei reagoinut siihen mitenkään. Laukaus suoritettiin 12 kaliiperisella haulikolla.

Itse jäljestys lähti liikkeelle hyvin. Alkumakauksen Rommi tutki tarkasti ja siitä ohjatusti jäljelle. Ensimmäinen osuus meni aika virtaviiaisesti niinkuin muutkin osuudet. Ensimmäisellä kulmalla alettiin kuitenkin pyörimään. Rommi palasi pariin otteeseen makuulle, jonka tutkikin hyvin, jopa kaivoi sitä ja nuoli maata. Lopulta kun totesin että mulla ei oo kyllä enään yhtään hajua mihin jälki jatkuu niin Rommi lähti viimein suorittamaan toista osuutta. Olin siis ajatellut jäljen menevän eri suuntaan kuin se meni ja yritin muka "ohjata" koiraa menemään haluamaani suuntaan.. Virhe! Tulipahan taas huomattua että se oma nenä ei ole niin hyvä kuin koiran nenä.. ;)
Loppumatkan luotinkin täysin koiraan ja niinpä toinen ja kolmas osuus meni hienosti. Toinen makuu jäi kuitenkin merkkaamatta kunnolla kun meni ilmavainulla siitä yli. Kaatoa kohti mennessä alkoi Rommi taas ottamaan ilmavainua joten ajauduimme kaadolta ohi lähes tien reunaan. Sen jälkeen alkoi taas pyöritys. Aina tuulen alta haettiin vauhtia ja sitten jos haju katos niin Rommista huomasi heti. Se nimittäin alkoi hiiskumisen ja katteli mun päälle hieman tuskaisena "tässä se on jossain lähellä mut mä en löydä". Ymmärrettävää, kyllä muakin pistäis päähän :D
No onneksi tuo poika ei ole niitä jotka kerrasta luovuttaa vaan töitä tehtiin ja lopulta se kaatokin löytyi! 

Varsin ylpeä olen tuosta jätkästä! Eilisen illan ja viime yön satoi. Lisäksi jälki oli hyvin märässä metsäpohjassa, pääosin suopursujen ja sammaleisten lettojen seassa. Jäljen ikä oli 17h ja 39 min. 
Kaiken kaikkiaan kokeeseen osallistuneista viidestä avo koirakosta Rommi oli ainut joka teki AVO1 -tuloksen. Lisäksi tuli yksi kakkostulos. Muut tuomari keskeytti joko useiden hukkien tai ylimenneen ajan takia.

Tässä vielä virallinen arvostelu:
"Alkumakaus kiinnosti. Jälkiuskollista jäljestystä kaikilla osuuksilla. Molempia vainuja käyttäen. Vauhti sopivaa. 1. makauksella muutamia rengastuksia jäljen takana löytäen jatkon. 2. kulma tarkasti. 2. makauksen olisi voinut merkata selvemmin. Kaato löydettiin laajalla kierroksella, jonka osoitti selvästi.
Kuitenkin hieman epävarmat ekan kulman ja kaadon läheisyydessä olevat työskentelyt vaikuttivat pisteisiin."

Pojat pokaaliensa kera :)

Mejä-treeniä

Sain Rommin kanssa koepaikan tulevan lauantain mejä-kokeeseen, joten täytyihän sitä käydä tekemässä edes yhdet harkkajäljet tälle keväälle ennen kokeitä. 
Niinpä väsäsin molemmille aika lyhyet (300-400m) jäljet. Veretysaikakin jäi lyhyemmäksi mitä kisoissa. Kovin mielelläni en näin harjoittele mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Rommin jälki oli muodoltaan kisamainen avo-luokan jälki. Eli kaksi kulmaa makauksineen ja tietenkin alkumakaus ja sorkka. Tai no, sorkan osuutta paikkasi tällä kertää possun selän herkkupala. ;)
Rommi tutki alkumakauksen hyvin tarkasti. Siitä lähettiin sitten hieman siksaten jäljen päällä kohti kulmaa. Näytti käyttävän sekä ilma että maavainua. Ensimmäisen makuun haisteli taas hyvin tarkasti, ja ohjasinkin siitä sitten jatkamaan. Seuraava kulma ja makuu menikin sitten jo ammattimaisemmin pienellä pistolla kulman taakse. Viimeisella osuudella huomasi että jäljestysvarmuus lisääntyi. Enään ei menty niin siksakkia jäljen päällä vaan suoraviivaisemmin jälkeä pitkin.
Ainakin työintoa koirasta löytyi! Ei kyllä tippaakaan multa kysellyt että mitäs täällä tehdään vaan nenän perässä mentiin muusta välittämättä. :)
Ja päästiinhän me sitten loppuviimeinen menemään jälki alusta loppuun vaikka aluksi oli aikamoista siksakkia.
No näillä treeneillä sitten kohti lauantain koetta.. :D

Vilkulle tein pari makausta, katkokulman ja tavallisen kulman. Siis voi-jäljen tyyliin.
Vilkku meni alusta loppuun oikein hienosti. Katkolla teki pariin otteeseen tarkistuksen suoraan veretysjäljen mukaisesti ennen kuin sitten lähti tekemään ympyrää ja löysi taas katkon jälkeisen jäljen. Tosin kauaa tuossa ei mennyt ja olikin mielestäni yksi parhaiten Vilkun suorittamista katkoista. Makaukset pysähtyi haistelemaan ja jatkoi taas matkaa. Vilkun ensimmäinen koe tälle kautta on tulossa 5.5. Samaisessa kokeessa olen itse koetoimitsijaharjoittelijana.

Vilkulla onkin tulevana lauantaina agilitykisat eli päällekkäin Rommin mejä-kokeitten kanssa. No onneksi Riikkis on lupautunut ohjaamaan Vilkkua aksakisoissa niin ei tarvitse kumpaakaan koetta perua. :)

Tokoa kokeenomaisittain

Meillä oli jälleen tiistaina 16.4. IKKJ:n kokeenomaiset treenit jossa menin Rommin kanssa kaikki ALO:n liikkeet ja Vilkun kanssa kaikki AVO:n liikkeet.

Yhteenvetona vois sanoa että Vilkusta vois tehdä rukkaset ja Rommi saa toistaiseksi jatkaa valitsemallaan tiellä.. ;)

Vilkun kanssa siis ainavaan suuremmaksi ongelmaksi alkaa tulemaan sen liian korkea vire.. mikä siis kasvaa ja kasvaa loppuliikkeitä kohden niin että viimein kaukoissa se menee yli ja hyppykin menee sitten sitä myöden ihan plörinäksi..
Jokaisen liikkeen Vilkku kyllä osaa suorittaa teknisesti vähintään ysin arvoisesti mutta millä pirulla mä opin säätelemään sen virettä kokeessa niin että se sielläkin onnistuu!
Viime syksynä tilanne oli parempi vireen kannalta mutta mahtoiko sillä olla asiaan vaikutusta että silloin olin pitänyt muutaman kuukauden tauon agilitystä..?
Agilityssähän Vilkun vire nousee aina mutta siellä se ei ole niin tarkkaa vaikka vire olisikin vähän korkeampi. Tokossa liian korkea vire tulee äkkiä vastaan osassa liikkeistä.

No onneksi pelastustottiksessa ei ole niin matalavireisiä liikkeitä kuin tokossa joten siellä ei mielestäni vastaavaa ongelmaa esiinny.

Rommi puolestaan teki kaiken niin hyvin kuin vaan tällä hetkellä osaa. :)
Seuruu vielä kuntoon ja sosiaalisen palkan läpiajaminen vielä valmiiksi niin hyvä tulee... kunnes sitten senkin saan pilattua.. varmasti...  tavalla tai toisella ;)
Jos nyt vähän tiivistäis niin uskoisin että Rommin suorituksilla olisi kokeesta ykkönen tullut (ellei oteta huomioon namipalkkaa muutaman liikkeen välissä..).


Tulevana viikonloppuna korkataankin sitten jälkikausi sillä pelastusjälkitreenit jatkuvat taas talven tauon jälkeen. :)
Ihanaa!

Koirien energiat

Niin on erilaiset energiat meidän koirilla. Sen huomaa oikeastaan suurin piirtein kaikessa kun pojat ovat tekemisissä muiden koirien tai vaikka vaan toistensa kanssa. :)

Vilkun olemus suorastaan huutaa ympäristöön: PEACE, LOVE and UNDERSTANDING. Vilkku onkin sellainen rauhottelija muiden koirien ja ihmistenkin seassa. Vilkusta onkin hyvä peilata treeneissäkin koska minä alan hermostua. Huomaan koirasta muutaman sekunnin ennemmin koska hermostun kuin itsestäni.

Rommi on taas enemmän sillä asenteella että antakaas kun minä.. mukana vielä ripaus pientä nuoruuden uhoa. Ja kait vähän sitä pohjalaista ittepäisyyttäkin on poikaan tarttunu. "Minähän en ensimmäisenä luovuta!" 

Kumpikaan ei siis ole mikään riidanhaastaja vaan enemmänkin kuitenkin se tyynnyttelijä. Toki Rommin mielestä asiat pitää kuitenkin tapahtua hänen ehdoillaan ja Vilkku on taas sitä mieltä että tehkää keskenänne mitä tykkäätte kunhan jätätte MUN jutut rauhaan. :)

Ihania omalla tavallaan molemmat ja niin toimiva tiimi yhdessä :D

Tässä muutama poseerauskuva tältä päivältä.

Ja uskokaa tai älkää niin poikien säkä on kutakuinkin sama kun tänään mittailin. 
Rommi on vain hieman pidempi kropaltaan. Ja mikä se säkä sitten on.. en osaa enään sanoa kun Vilkku juuri mitattiin virallisesti ja tuomari sanoi että 2-3 cm menee medin rajasta yli.. (mun omat lukemat on ihan toista luokkaa)

Loppuun vielä vähän profiilia

Rommi Ryhmänäyttelyssä Ruovedelle

Olin ilmoittanut Rommin vielä toisiin näyttelyihin tälle keväälle. Eli junnuluokassa pyörähdimme Raija Tammelinin arvosteltavana.

"Maskuliininen. Hyvät mittasuhteet. Hyvä pää ja ilme. Hyvä Ylälinja. Sopiva rungon tilavuus. Luisu lantio. Hyvät takakulmaukset. Hieman niukat etukulmaukset. Erittäin hyvät sivuliikkeet. Kapea takaa. Hyvä karva. Saisi käyttäytyä hieman itsevarmemmin."

Tuloksena siis ERI ja JUK1

Hieman Rommi nojautui muhun päin kun tuomari tuli luokse, joten siitä tuo viimeisin kommentti arvosteluun. Muuten käyttäytyi oikein mallikkaasti ja reippaasti.

Näytelmien jälkeen..

Illalla näytettiinkin sitten vähän erilaiselta :)

Ihana nappisilmä.. ja kun makkaraa on tarjolla niin Vilkkuhan ei jää pois kuvasta ;)

Oli pakko lisätä tämä kuva.. mulla oli kaksi omenapuuta vielä viime kesänä.. luulin aluksi että jänikset on järsineet toisen.. juu ei ole.. kuvassa näämme hyvin pahoillaan olevan syyllisen..