Oma seuramme IKKJ järjesti Jessica Svanljungin tokoviikonlopun Ilmajoella. Meillä tokon valmennusryhmäläisillä oli etuoikeus osallistua koirakkopaikoille. Pääsinkin Vilkun kanssa siten lauantaina hommiin :)
Päivä oli todella antoisa ja loistava sekä Jessica kouluttajana mahtava. Hän osasi ottaa jokaisen koiran ja ohjaajan ongelmat hyvin vastaan ja vinkkejä tuli jopa useampia mikä millekin koiralle sopisi.
Vilkun kanssa minulla oli kaksi suurempaa ongelmaa mielessä; paikallaan olosta nouseminen ja koe suorituksissa ilmenevä laamailu ja possuilu.
Paikallaanolo otettiin ensin työn alle. Teimme kisanomaisen paikallaan makuun kahdella häiriökoiralla niin että ensin koirat olivat n. 5 m:n päässä toisistaan (Vilkku keskellä). Makuu meni hyvin Vilkku oli suht rauhallinen ja pysyi. Sitten toinen suoritus niin että koirat olivat n. 3 m:n päässä toisistaan. Jälleen Vilkku pysyi mutta hieman oli rauhattomampi.
Jessican huomioita:
- Sijaistoiminnot (rapsuttelua, nuuskimista) Vilkku aloitti heti kun mentiin jo kentälle riviin. Sivulle ei liioin tullut ensimmäisellä käskyllä; tiesi että seuraavana paikallaanolo, joten ei huvita.
- Maahanmeno käskyn jouduin antaa kahdesti kun kiinnitti huomion liikkuriin siinä vaiheessa kun liikkuri sanoi "käsky".
- Kokee olevansa hieman turvaton kun olen piilossa, joten nousemalla saa minut luokseen, vaikka sitten menisin vaan palauttamaan koiran takaisin maahan. Mutta joka tapauksessa sekin on Vilkulle palkka tässä tilanteessa.
ja vinkkejä
- Ole itse mahdollisimman rauhallinen.
- Painotetaan turvallisuuden tunteeseen tässä vaiheessa, ei siis puututa vielä jos vaihtaa asentoa.
- Menen piiloon jostä näen Vilkun. Heti jos alkaa esim. vilkuilla sivuille annan uudestaan käskyn pysyen kuitenkin piilossa.
- Jos nousee yritän saada koiran ensin kauempaa takaisin maahan.
- Rauhallinen kehu ja palkkaus liikkeen jälkeen.
Näillä siis mennään eteenpäin jatkossa. Teimme päivän aikana 3-4 paikallaanolo treeniä ja joka kerta Vilkku pysyi. Loistavaa!
Toinen ongelmamme; koesuoritukset..
Toisella kierroksella tein kokeenomaisen suorituksen. Kaikki liikkeet.
Jessica kirjoitti muistiinpanoja suorituksemme aikana ja onneksi (!!) Vilkku teki hyvin tyypillisen koesuorituksen.. eli kaikki liikkeet päin prinkkalaa. (Esim. aamupäivällä nähty 9-10 pisteen liikkeestä seisahtumisesta ei ollut tietoakaan.. )
- seuruussa kontakti ei pysynyt
- liikkeestä maahan, istui ensin
- luoksetulo, hieman pysähtyminen valui ja vino perusasento
- liikkeestä seis, otti askelia, nuuski maata, kääntyi ympäri..
- nouto, vino perusasento
- hyppy, nuuski maata ja hyppyä, ei istunut, kiersi hypyn takaisin
- kaket, jumitti, ei noussut...
Ja olen kuta kuinkin varma että todellakin osaa kaikki nuo liikkeet hyvin..!! Argh.
Jessican huomioita
- Ennen ensimmäistä liikettä homma alkoi menemään jo väärille urille kun menin seuruun aloituspaikalle, pyysin Vilkun sivulle mutta korjasin sen asentoa vielä kun ei ollut mielestäni hyvin. -> Vilkku arvasi että, jaha tätä taas..
- Kentällä oli ollut juuri juoksuinen narttu, joten se sotki Vilkun ajatusta hieman joissain liikkeissä.
Ja vinkkejä
- Aloitus eri lailla: Vilkkua innostaen aloituspaikalle, johon koira istumaan. Ja siitä lähtee liike. Ei siis itse mennä ensin viivalle ja koira pyydetään sitten sivuille. Jota korjataan ja korjataan ja ..
- Palkkaus liikkeiden välissä: Kääntyminen ja liikkuminen koirasta poispäin, jolloin koira "saalistaa" palkkaa ja kontaktia. Palkka kun saa kontaktin. Kokeissa tietenkin jää makupala/lelu pois.
- Kokeenomaisia treenejä kerran viikossa! Tämä Vilkun kanssa tärkeää.
Tuon kokeen omaisen treenin jälkeen teimme vielä kaukoja... ja voi hyvää päivää mikä show ja tahtojen taistelu siitä syntyikin.
Ensinnäkin Jessica meinas että Vilkku oikeasti luuli tekevänsä kaikki istumaan nousut ja maahanmenot.. joka käskyllä se aina nytkähti, joten omasta mielestään se vuorotellen nousi istumaan - laski maata - nousi istumaan.. kroppa vaan ei tullut mukana.. (blondi ;D). No sitten kun alettiin ottamaan liikettä uudelleen niin Jessica sanoi että ellei ensimmäisellä käskyllä nouse niin käyt rauhassa nostamassa koiran istumaan. Vähän niinkuin vääntäen rautalangasta että, kato nyt sä istut hienosti. Vilkku ei noussut joten suunnistin kohti koiraa mutta sehän pomppaskin pois edestä ja väisti. Uudestaan koira maahan - istu. Ei taaskaan noussut, joten kohti koiraa.. joka jälleen pomppas väistäen pystyyn ennnen kuin ehdin siihen edes koskea. Ja samalla Vilkun olemus oli sellainen niinkuin olis viikon pieksetty..
Mulla alko tulemaan jo sellanen olo että nyt koiralla on todella epämiellyttävää, jostain syystä se pelkää mua, jne.
Ja sanonko mitä...!! Jessica tuumas että kaikki tuo Vilkun käytös oli vaan täyttä näytelmää ja draamaa.. että nyt käydään tahtojen taistelua siitä että tehdäänkö niinkuin minä sanon vai saako koira pitää päänsä (kun on niin reppanan ja surkean näkönen). Hetken "taistelun" jälkeen lopputulos oli se Vilkku nousi loistavasti istumaan.. Eri ottelu ja erävoitto mulle!!
Siis tuo jätkä on oppinut tuolla lailla käyttäytymällä vedättämään mua ihan kuus-nolla. En tajua miksei mulle ole tullut mieleen että todellakin se on pelkkää näytelmää. Nyt kun ajattelee asiaa niin sehän on ihan selvä asia. Vilkku ei todellakaan esim. väistä mua yhtään kun kotosalla menen koiraa kohti sitä rapsutellakseni tai vaikka nostaakseni sen syliin, tms.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti