Koulutusviikonloppu

Viikonloppu menikin monenmoisen koulutuksen parissa.
Lauantaina olin itse koulutuksessa ja nyt on luonnetestin koetoimitsijaoikeudet suoritettu. Kunhan vielä kortti tulee joskus postissa.

Sunnuntaina puolestaan olin Vilkun kanssa agilityseuramme LAGU:n järjestämässä PureAgility  koulutuksessa. Koulutuksen meille veti Anders Kronqvist. Mukava oli päästä Vilkun kanssa pitkästä aikaa ulkopuoliselle kouluttajalle aksassakin. 
Varmuutta vain omaan ohjaukseen ja ohjausvalintoihin (ja luottoa koiraan) ja keppikulmien treenaamista. Niin ja takaakiertoon tiiviyttä. Siinä oli kotiläksyt meille. 
Ja sitä Anders kovasti ihmetteli että putken jälkeen Vilkku tuli sokkariin aina väärälle puolelle mua. Vaikka kuulemma mun ohjaus meni ihan oikein.. jotenkin kuulemma epälooginen koira.. :D Täytyypi noita sokkareita siis treenailla myöskin.
Kehua Vilkku sai kontakteista (no A:n kontakti onkin ok, mut radalla ei sitten ollutkaan muita kontaktiesteitä ja niissä on mielestäni vielä tekemistä. Eivät ole niin varmoja kuin A) ja kuulemma pääsääntöisesti ohjauskuviot näytti hyvältä, jopa mun osalta :O

Agilitykoulutuksesta lähdin sitten kovaa kyytiä vetämään omaa arkitottelevaisuusryhmää ja sen perään olikin sitten taas omien toko treenien aika.

Vilkun kanssa tein AVO-luokan liikkeet kisanomaisesti. Ykköstulos olis siitä tullut mutta edelleen näkyy samoja ongelmia kuin vielä syksylläkin. Luoksetulon stoppeihin pitäisi saada nopeutta. Luoksetulossa stopit on todella hyviä lyhyemmällä matkalla mutta sitten kun otan täyden koematkan niin ikävästi valuu.. Ääääh.

Rommin kanssa puolestaan tehtiin seuruuta nyt pelkällä lelupalkalla. Ja siinä päästiin etenemään jo hieman. Tehtiin myös hyppyä, luoksetuloa ja jäävistä seisomista.
Kyllä se siitä, kyllä se siitä.
Ai niin, huomaamatta on tullut treenattua sitten Rommille jo AVO:n kaukotkin valmiiksi :D
Joten tässä onkin nyt sitten hyvin aikaa pilata ne ennekuin avossa kisataan. ;)

Mutta sitä tulisuutta mitä Rommilla taas treeneissä oli.. huh! Kuumeni lelusta niin täysin. Maltti meinasi välillä loppua kesken kun perusasennossa olisi vaan pitänyt istua ja kuunnella liikkurin ohjeita..
Ihana on kuitenkin huomata että vaikka meitäkin on yleensä kolme koirakkoa yhtä aikaa tekemässä omia juttujaan (osa tekee ruutua, osa luoksetuloa, joku seuruuta, jne) niin Rommi ei juurikaan muista piittaa. Joskus saattaa jotain kovempaa kiljahdusta/haukahdusta kääntyä katsomaan mutta muuten tuskin edes huomaa että hallissa on muitakin kuin minä. <3

Tytöt napsi kameralla kuvia kun treenailin tokoa.. täytyypä katella vielä kamera läpi josko sieltä löytyisi kuvaa tänne liitettäväksi.